Simulaatiokeskus hyvässä käytössä ja hanke lähes maalissa

Simula-hanke on päättymässä marraskuun lopussa ja voidaan todeta, että hankkeen tavoite, simulaatiokeskuksen varustaminen ja simulaatio-opetuksen aloittaminen, on toteutunut mainiosti.

Simulaatiokeskuksessa on erinomaiset tilat perusopetukseen ja ammatilliseen täydennyskoulutukseen sekä taitopaja- että kokonaisvaltaisissa full scale -harjoituksissa. Lisäksi tiloja voi käyttää laitetestauksessa ja standardoitujen näyttökokeiden järjestämisessä. Tilat on suunniteltu siten, että ne voidaan kalustaa myös muuksi kuin terveysalan tiloiksi. Esimerkiksi liiketalouden, tekniikan ja ravitsemusalan koulutuksissa tilat voidaan lavastaa toimistoksi, asiakaspalvelun palvelupisteeksi tai kokoushuoneeksi.

Simulaatiokeskus koostuu kolmesta taitopajasta, kolmesta simulaatiotilasta sekä jälkipuintitiloista. Taitopajoissa harjoitellaan teknisiä taitoja, esimerkiksi mekaanisten harjoitusmallien käyttöä tai yksittäisten kädentaitojen oppimista. Yksi taitopajoista on varattu vuodeosastoksi. Simulaatiotiloina terveysalan koulutuksessa tiloja lavastetaan helposti erilaisiksi vuodeosastoiksi, leikkaus-/synnytyssaliksi sekä kotiympäristöksi. Tiloista saadaan myös ryhmäneuvottelutila esimerkiksi mielenterveys-, kotihoidon tai sosiaalialan oppimistapahtumaan. Keskuksessa on kolme simulaatio- opetustilaa  ja kahdeksan simulaattoria (5 aikuista, joista yksi on  synnyttävä  simulaattori ja 3 eri ikäistä lapsisimulaattoria).

Sivulla Simulaatiotilat on muutama kuva  simulaatio- ja taitopajatiloista.

Yhdessä SIMUPEDA- hankkeen kanssa kehitettiin simulaatiopedagogiikkaa ja tämän vuoden  aikana simulaatio-ohjaajaksi on koulutettu 91  opettajaa ja kouluttajaa.  Myös Savonia on saanut useita koulutettuja simulaatio-opettajia, joten simulaatiokeskuksen käyttäjinä on tällä hetkellä Savonian lähes kaikkien terveysalojen opettajia ja opiskelijoita. Simulaatiokeskuksessa on myös järjestetty simulaatioilla täydennyskoulutusta ja siitä saatu hyviä palautteita ja kokemuksia koulutusten edelleen kehittämiseksi.

Simulaatiokeskus on toiminut maaliskuun avajaisten jälkeen noin puoli vuotta.  Syksyn 2014 aikana saatiin viimeiset investointihankinnat tehtyä ja nyt ollaan tositoimissa. Vuoteen on mahtunut simulaattoreiden käyttökoulutusta, niiden käytön opettelua ja av- ja debriefing -järjestelmien testausta ja monenmoista järjestelyä. Vähäisimpiä eivät ole olleet käytännön tilojen järjestelyt, tavaroiden tiloihin sijoittaminen ja tilojen toimintakulttuurin- ja sääntöjen luominen. Pikkuhiljaa käytänteitä opetellaan ja sovelletaan kollegoiden, vierailijoiden ja erityisesti opiskelijoiden kanssa toimintaan.

Tämän puolivuotisen aikana on todettu, että simulaatiot ovat opiskelijoita aktivoiva ja motivoiva opetusmenetelmä. Se, että simulaatiot vaativat paljon opetusresurssia on kolikon toinen puoli, ja joudumme tasapainoilemaan  opetuksen resurssien kanssa jatkossa yhä enemmän.  Myös suurentuneet opiskelijaryhmät tuovat haastetta  pienryhmäopetuksen järjestämiselle  ja lukujärjestyksen laatimiselle. Opetusta onkin syksyllä järjestetty klo 8-18 aikataululla tilojen tehokkaasti käyttämiseksi.

Video  Savonian simulaatiotiloista löytyy linkistä:  https://www.youtube.com/watch?v=7P2Rjp_f3xg

  

Simulaatio-opetuksen tulevaisuus hankkeen päätyttyä

Simulaatio-oppiminen on erinomainen keino ylläpitää ja edistää osaamista. Vaikka simulaatioita on käytetty terveysalan koulutuksessa jo vuosia, pedagogiset, hallinnolliset ja käytännölliset tekijät eivät ole riittävän selkeitä, jotta simulaatio-opetus olisi aina helposti toteutettavissa ja tehokasta. Siksi kehittämistyötä on  jatkettava  edelleen.

SIMULA-hankkeessa syntyi yksi uusi työpaikka simulaatioassistentin tehtäviin. Simulaatiokeskuksessa toimii nyt  kokopäiväinen simulaatiosairaanhoitaja, joka koordinoi  simulaatiokeskuksessa tapahtuvaa opetusta, auttaa opettajia simulaatioiden ja  taitopajojen teknisessä valmisteluissa ja on osittain mukana simulaatioharjoituksissa avustajana. Simulaatiosairaanhoitajan osaamista tarvitaan myös simuloituna potilaana ja laajan osaamisensa takia tosinaan myös kouluttajana. Tulevaisuuden haasteena on kehittää simulaatiosairaanhoitajan työtä sellaiseksi, että se palvelee mahdollisimman vaivattomasti ja joustavasti kouluttajien työskentelyä ja auttaa opettajia suuntaamaan aikansa pedagogisesti tärkeisiin asioihin. Simulaatiosairaanhoitajan työkuvaa tulee myös kehittää simulaatiokeskuksen aikaisempaa parempaan kokonaishallintaan aikataulutuksessa.

Hankkeen päättymisen jälkeen simulaatioiden vakiinnuttaminen eri tutkinto-ohjelmien  koulutukseen jatkuu. Tällä hetkellä simulaatioita on eniten ensihoidon ja hoitotyön koulutusohjelmissa ja ne sijoittuvat melko tasaisesti koko koulutuksen ajalle. Kuitenkin simulaatio-ohjaajia on kaikissa tutkinto-ohjelmissa ja simulaatiot lisääntyvät myös muilla aloilla. Myös kielten opintoihin simulaatiotilanteita on kokeiltu ja innostus asiasta näyttää iloksemme laajenevan.

Moniammatillisten simulaatioiden järjestäminen on yksi tulevaisuuden haaste ja yhteistyötä yliopiston, lähihoitajakoulutuksen ja pelastusopiston kanssa on jo käynnistetty. Asenteelliset valmiudet moniammatilliseen koulutukseen ovat hyvät. Sen sijaan käytännön logistiikka on asia, joka laatii nyt eniten ponnistusta, jotta moniammatilliset simulaatio-oppimistilanteet  saadaan toimimaan. On melko vaikeaa sovittaa yhteen eri oppilaitosten ja muiden organisaatioiden aikatauluja, opiskelijavolyymejä ja taloudellisia resursseja.

Toivotamme projektiryhmän puolesta kaikille simulaatioista kiinnostuneille tervetuloa tutustumaan SAVONIA AMKn simulaatiotilohin ja osallistumaan koulutuksiin. Yhteyttä voi ottaa ensisijaisesti simulaatiosairaanhoitaja Tommi Kinnuseen (etunimi.sukunimi.@ savonia.fi)

Linkki  Savonian  ensi vuoden täydennyskoulutuksen,  jossa on useita simulaation keinoin tapahtuvia oppimistilanteita.  http://portal.savonia.fi/amk/fi/hakijalle/taydennyskoulutus

Marja ja Arja koko projetiryhmän puolesta

Simulan kevään 2014 kuulumisia

SIMULA-hankkeesa on eletty työntäyteistä ja erittäin mielenkiintoista aikaa. Savonian
simulaatiokeskus avattiin alkuvuodesta 2014 ja kevään ajan on aktiivisesti
kokeiltu simulaattoreita ja av-yhteyksiä opetuksessa, hankittu lisälaitteita äänen
kuuluvuuden ja simulaatioiden toiminnallisuuden parantamiseksi sekä järjestelty tiloja
toiminnan kannalta optimaaliseen järjestykseen. Parhaillaan valmistellaan viimeisiä
SIMULA-hankkeen investointeja, joihin saatiin SESAM kongressista tukea.

Tammi-helmikuussa 2014 hankittiin 7 simulaattoria sekä niiden ohjausjärjestelmät ja nyt käytössämme on 8 Nordic Simulatorsin simulaattoria; 4 aikuista, synnyttävä, leikki-ikäinen ja kaksi vastasyntynyttä simulaattoria. Kokemusta laitteiden käyttöön tarvitaan edelleen, mutta tätä lajia näyttä oppivan vain käyttämällä.

Maaliskuussa pidettiin päätösseminaari yhdessä SIMUPEDA-hankkeen kanssa. Päätösseminaari
(osallistujia noin 120) oli kaksipäiväinen ja siinä oli monipuolinen, kuulijoita aktivoiva ohjelma
asiantuntijaesityksineen, paneelikeskusteluineen ja työpajoineen. Seminaarin jälkeen useat simulaatio-oppimisesta innostuneet ovat olleet meihin yhteydessä simulaatio-ohjaajakoulutuksen ja työelämäkoulutusten suunnittelun osalta. Seminaarin yhteydessä järjestettiin simulaatiokeskuksen avajaiset, joka hienosti juhlisti pitkää taivalta simulaatiokeskuksen kehittämisestä sen toteutumiseen.

Päätösseminaarin yhteydessä järjestettiin Kuopion alueen simulaatio-opetusta järjestävien organisaatioiden yhteistapaaminen, jossa päätettiin perustaa alueellinen simulaatio-opetuksen työryhmä. Työryhmän jäseniä Itä-Suomen yliopistosta ovat Terhi Saaranen ja varajäsen Marjorita Sormunen,Savon ammatti- ja aikuisopistosta Eeva Haavisto ja Birgitta Ojala, Itä-Suomen yliopistosta Kirsimarja Metsävainio ja Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Heikki Paakkonen. Savonia-ammattikorkeakoulusta Marja Silén-Lipponen ja Aija Hietanen on nimetty työryhmän jäseniksi ja Pelastusopistolta Jouko Gorski ja varajäseneksi Kai Helveranta. Työryhmän nimeäminen on osin vielä kesken ja sitä tarvittaessa laajennetaan asiantuntijajäsenillä tai yhteistyökumppanien edustajilla. Myös Kuopion kaupungilta kysytään jäsentä työryhmän. Työryhmän puheenjohtajana on Kirsimarja Metsävainio ja sen tavoitteena on kehittää simulaatio-opetusta tarjoavien eri yksiköiden välistä moniammatillista opetuksen yhteistyötä. Toivottavasti tämä yritys ei jää vain yhdeksi innovatiiviseksi kokeiluksi, vaan siitä muodostuu oikeasti yhteistoiminnallinen alueellinen toiminta- ja tukiverkosto.

Toukokuussa pidettiin simulaatiokeskuksen avoimet ovet, jossa vierailijoita kävi Savonia AMKn eri yksiköistä, eri alojen esimiehiä, asiantuntijoita ja opettajia yliopistolta, kysiltä ja sakkystä sekä lähialueen terveysalan monista organisaatioista. Pitkin kevättä on järjestetty keskuksen useita esittelyjä ja mieluusti edelleen järjestetään asiasta kiinnostuneille. Esittelyissä on tullut sellainen tuntuma, että simulaatio-oppimisesta ollaan erittäin kiinnostuneita ja se koetaan hyväksi työelämän kouluttautumistavaksi. Tulevaisuudessa Svoniassa myydään simulaatio-ohjaajakoulutusta, joka mahdollistaa yritysten itsenäisen tilojen käytön. Lisäksi koulutusta on tarjolla muun muassa ensihoitoon, perioperatiiviseen hoitoon ja peruselintoimintojen arviointiin. Koulutustoiveita on myös mahdollista esittää räätälöimistä varten.

Hankkeen henkilöstöä osallistui SESAM verkoston kokoukseen Puolassa Poznanissa. Projektiryhmän postereiden Mentoring supporting simulation facilitation ja Fostering simulation pedagogy to enhance safety in perioperativie nursing avulla jaettiin tietoa hankkeissamme luoduista hyvistä käytänteistä ja toiminnoista sekä Savonia-amk:n ja Pohjois-Savon liiton osaamisesta. SESAM kokouksessa tuli esiin se, että kun simulaatiopedagogiikka on ohjaajalla hallussa ja oppijat ovat pedagogisesti tottuneet simulaatioihin, voidaan simulaatioissa käsitellä aikaisempaa rohkeammin virheitä. Eräs mahdollisuus on tuottaa virheellisistä toiminnoista simulaatiotapauksia, joissa oppijoiden tehtävänä on oppia tunnistamaan virheitä, analysoimaan niitä ja kehittämään sellaisia toimintatapoja, joilla virheitä voidaan ehkäistä. Olisi myös tarpeen yhä enemmän luoda virheiden ehkäisyyn liittyviä ei-kiireellisiä simulaatioharjoituksia, joiden avulla opitaan hyvää työn suunnittelua, toiminnan arviointia ja yhteistyön pulmien ratkaisua.

Simulaatio-opetuksessa tarkkailevien opiskelijoiden aktivointi on yksi tulevaisuuden haasteista. Jatkossa esim. Savoniassa opiskelijaryhmät tulevat olemaan suuria ja on käytettävä monenlaisia keinoja opiskelijoiden aktiivoimiseksi; esimekiksi vuorovaikutukselliset sosiaalisen median sovellukset mahdollistavat opiskelijoiden osallistumisen vaikkapa opiskelijoiden omien älypuhelimien tai oppilaitoksen käytössä olevien iPadien tms. avulla. Simulaatioita voitaneen käyttää jatkossa oppimisen edistämisen lisäksi aikaisempaa enemmän myös oppimisen arvioinnissa esim. Osce-kriteereiden keinoin. Suomessa ensihoidon opiskelijoiden osamisen arviointia on kehitetty valtakunnallisesti ensihoidon amk-verkostossa. Sesam-konferenssissa huomasimme, että voimme olla ylpeitä kotimaisista aikaansaannoksista, sillä useissa maissa ollaan vasta kehittämässä valtakunnallisia kriteereitä opiskelijoiden arviointiin. Suomessakin tosin on kehitettävää esim. sairaanhoitajakoulutuksen osaamisen arvioinneissa.

Kesällä ladataan akkuja ja haudutellaan hiljaisesti ideoita toiminnan sujuvoittamiseksi – vallankin kun lämpöä ja aurinkoa ei tarvitse simuloida. Pidetään yhteyksiä ja vaihdetan kuulumisia ympäri Suomen. Tervetuloa käymään Savonian simulaatiokeskuksessa!

Marja s-l

Simulaatiokeskuksen rakentaminen etenee Savoniassa

Kesälomien aikana saatiin vihdoin päätös tulevan simulaatiokeskuksen sijainnista. Simulaatiokeskus  rakennetaan Microkatu 1 D siiven  4 kerrokseen.  Terveysalan Kuopion koulutusyksikkö tulee myös siirtymään kokonaisuudessaan Microkadulle vuoden 2014 alkuvuoden aikana ja siten terveysalan opetuksessa simulaatiotilojen käyttö tulee olemaan vaivatonta ja pääsy tiloihin helppoa.

Simulaatiokeskuksen tiloja joudutaan tiivistämään alkuperäisestä suunnitelmasta, kuten nykyään on aika yleistä tilojen kalleuden takia. Silti saamme kolme toimintatilaa, joiden varustuksen hankintaa olemme elo-syyskuun aikana työstäneet. Hankimme kolme eri tasoista aikuista simulaattoria, yhden synnyttävän  simulaattorin  ja kaksi lapsi simulaattoria. Tällä hetkellä simulaattoreiden hankintakriteerit ovat selkiytyneet ja laitamme tarjouspyynnön Hilma hankintarenkaaseen näillä näkymin lokakuun alussa.

Simulaatiokeskukseen tulee myös terveysalan koulutuksen taitopajat. Taitopajatiloja voidaan käyttää tarvittaessa myös simulaatioiden jälkipuintitiloina. Tavoitteena on, että nykyaikainen av-tekniikka mahdollistaa tarvittaessa simulaatio-opetustapahtumien seuraamisen ja siten myös jälkipuinnin joustavasti useissa eri tiloissa kampuksen alueella. Tämä on tärkeää siksi, että emme vielä voi ennakoida miten usein tarvitsemme suurta, eli yli 30 henkilön tilaa jälkipuintia varten. Mitä kaikkea muutakin tulevaisuus tuo simulaatioiden ja jälkipuinnin osalta, on vaikeaa tässä vaiheessa ennustaa. Siksi melko laajat av-valmiudet ovat tärkeitä.

Syyskuun alussa jouduimme muuttamaan Microkadulla toimineen väliaikaisen simulaatiotilan jälleen uuteen tilaan, koska nykyisten tilojen remontointi alkaa syyskuun loppupuolella. Tällä hetkellä käytössä on yksi väliaikainen simulaatiotila ja yksi potilassimulaattori. Tila onkin ahkerassa käytössä koko syksyn hoito-, kätilö- ja ensihoitotyön koulutusohjelmien erilaisissa simulaatiotilanteissa.

SIMULA-hankkeen rinnalla kulkevassa Simupeda-hankkeessa on syyskuun aikana meneillään simulaatio-ohjaajakoulutus, johon osallistuu 23 koulutettavaa Savoniasta, Savon koulutuskuntayhtymästä ja KYSistä.  Tämän rinnakkaishankeen avulla saamme tulevaan simulaatiokeskukseen eri alojen simulaatio-ohjaaja koulutuksen käyneitä kouluttajia aloittamaan uuden simulaatiopedagogiikan soveltamista Kuopiossa. Näillä näkymin simulaattoreiden hankintapäätös tehdään tämän vuoden loppuun mennessä ja simulaatiokeskuksen käyttöönotto ajoittuu helmikuulle 2014.

Arja Kemiläinen ja Marja Silén-Lipponen

Kokemuksia simulaatioista Savoniassa ajassa ennen simulaatiokeskusta

Savonia ammattikorkeakoulun yhtymävaltuusto päätti 19.6.2013, että Microkadun kampukselle rakennetaan ja varustetaan Savonian simulaatiotilat. Näin ollen simulaatiohanke pääsee taas etenemään ja uudet simulaatiotilat saataneen vuoden 2014 alussa.

Vaikka simulaatiotilat eivät vielä olekaan käytettävissä, on simulaatio-opetusta käynnistetty opintojaksoissa jo reilun puolentoista vuoden ajan. Yksi luokka on sisustettu ja ”välineistetty” simulaatioharjoituksiin sopivaksi simulaattorin ja debriefing –järjestelmän avulla. Näin hankkeen henkilöstö on jo suuntautunut kohden tulevaa simulaatiokeskusta ja saanut mahdollisuuden harjoitella aikaisempaa autenttisempaa opetusta.

 
Simulaatioharjoituksia on pidetty muun muassa kätilöiden sektio- sekä terveydenhoitajien, kätilöiden ja sairaanhoitajien hoitotyön toimintojen ja perioperatiivisen hoitotyön opetuksessa. Harjoituksissa on kokeiltu muun muassa elektiivisen- ja päivystyspotilaan vastaanottoa osastolla, anestesian aloitukseen liittyviä toimintoja, leikatun potilaan kotiuttamista, elektiivisen ja päivystyssection valmistelua, muistisairaan sekä tajuttoman potilaan kohtaamista ja hoitoa, elvytyksen aloitusta ja kuolevan potilaan omaisten kohtaamista. Lisäksi simulaatioharjoitukset ovat jatkuneet jo totutusti ensihoidon koulutusohjelmassa perus- että erikoistumisopinnoissa. Simulaatioharjoituksia on toteutettu simulaattorin sijasta myös käyttämällä potilaana elävää henkilöä. Kun potilaan roolissa on toinen opettaja, hän voi omalla toiminnallaan ja kysymyksillään ohjata ja auttaa opiskelijoita oikeaan suuntaan harjoituksen aikana. Tämä on lisännyt autenttisuutta etenkin haastattelu- ja ohjaustilanteissa.

 
Kokemusten perusteella simulaatio-opetus ja -oppiminen ovat tulleet jäädäkseen. Opiskelijat ja opettajat ovat kokeneet simulaatio-opetuksen mielekkääksi tavaksi opiskella ja opettaa hoitotyön toimia ja vuorovaikutusta. Harjoituksissa yhdistyvät teoriatieto ja kädentaidot käytännön toimintaan, jolloin opiskelijoille muodostuu selkeä käsitys opiskeltavista asioista. Myös harjoittelupaikoista on tullut positiivista palautetta opiskelijoiden toiminnasta; tilanteet, joita on harjoiteltu simulaatioissa, ovat ohjatussa harjoittelussa onnistuneet aikaisempaa paremmin ja orientoituminen työtehtäviin sujuvammin.

 
SIMULA-hanke on tehnyt kiinteästi yhteistyötä rinnalla kulkevan Simupeda hankkeen kanssa. Yhteistyössä on pilotoitu opettajien kouluttamista simulaatiopedagogiikkaan ja suunniteltu simulaatio-ohjaajakoulutusta sosiaali- ja terveysalan opettajille sekä toisille alalla työskenteleville. Lisää tietoa löytyy Simupedan blogista.(http://simupeda.wordpress.com)
Nyt, kun lopullisten simulaatiotilojen valmistuminen on ottanut askeleen eteenpäin, jäämme luottavaisin mielin kesälomille ja odottamaan syksyä, jolloin simulaatioharjoitukset taas käynnistyvät elokuun puolesta välistä alkaen.

Lämmintä ja aurinkoista kesää kaikille terveisin Tommi ja Marja simula-projektiryhmän puolesta

SIMULA-hankkeen hidas mutta varma eteneminen

Simula-hankkeen projektiryhmä on aktiivisesti perehtynyt siihen, miten simulaatiotilat tulee varustaa. Ryhmä on myös selvillä siitä, millaiset simulaatiotilojen tulisi olla ja miten ne mahdollisesti tulisi sijoittaa suhteessa muihin alan yksiköihin ja organisaatioihin – ammattikorkeakoulun muihin tiloihin, sairaalan läheisyyteen, terveysalan muihin oppilaitoksiin. Tutustumiset sekä kansallisesti että kansainvälisesti erilaisiin simulaatiotiloihin ovat tuottaneet selkeän näkemyksen tilojen tarpeista, jotka vielä tarkentuvat SESAM kokouksessa Pariisissa kesäkuussa 2013.

SIMULA-hankkeen eteneminen on harmillisesti hidastunut merkittävästi Savonian uuteen kampukseen liittyvien hallinnollisten epäselvyyksien takia. Tilojen rakentamisen viivästyminen on johtanut siihen, että potilassimulaattoreiden ja muun simulaatiotiloissa tarvittavan laitteiston ja välineistön hankinta ei ole voinut edetä suunnitelmien mukaan. Yhteinen tahtotila SIMULA- ja SIMUPEDA projektiryhmissä sekä Savonia AMKn hallinnossa kuitenkin on, että kyseiset tilat tarvitaan mahdollisimman nopeasti.

Ensimmäinen suunnitelma oli, että Savonia AMKn uudet simulaatiotilat rakennetaan Kuopion yliopiston viereen Canthia kampuksen läheisyyteen. Kun todettiin, että kyseiset tilat ovat liian kalliit rakentaa, alkoi tilojen suunnittelu Microkadulle jo olemassa oleviin Technopoliksen vuokratiloihin. Ko. tilojen osalta tehdyistä päätöksistä valitettiin hallinto-oikeuteen ja siitä aiheutui toimintakielto oikeudellisen käsittelyn ajaksi. Hallinto-oikeuden päätöksen tultua tiedoksi maaliskuussa 2013 tilanne koko kampuksen ja siten myös simulaatiotilojen osalta tuli jälleen avoimeksi.

Nyt on tapahtunut käänne parempaan. Simulaatiotilojen suunnittelu etenee Savonian kuntayhtymän hallituksessa ja valtuustossa touko-kesäkuun aikana. Toiveissa on saada tieto simulaatiotilojen sijainnista viimeistään viikolla 25 vielä ennen juhannusta 2013.

Tilat siis saadaan ja varustetaan suunnitelmien mukaisesti, aikataulu vain viivästyen. Viivästymisen takia hankkeelle anotaan lisäaikaa vuodelle 2014. Lämpimän kesän paisteessa ja loman kynnyksellä, ei voi todeta muuta kuin että hittaasti hyvä vielä tullee!

Marja Silén-Lipponen

Projekti etenee

Viimeisen vuoden aikana SIMULA-projektiryhmää on työllistänyt simulaattoreiden ominaisuuksien  kartoitus. Olemme tutustuneet simulaattoreihin tutustumiskäynneillä eri oppilaitoksiin ja meille on käyty esittelemässä erilaisia potilassimulaattoreita. Olemme pohtineet millaisia ominaisuuksia  hankittavilla simulaattoreilla tulee olla ja muokanneet tarjouspyyntöä tämän pohjalta. Olemme laatineet tarjouspyynnön kaksiosaisesti; listanneet simulaattoreiden välttämättömät ominaisuudet ja pisteyttäneet lisäpisteitä tuottavat ominaisuudet tarjouspyyntöön. Tarjouspyyntö on syyskuun alussa lähtenyt hankintatoimiston kautta eteenpäin. Nyt sitten odottelemme tarjouksia, jotta pääsemme vertailemaan niitä ja tekemään päätöksen simulaattoreiden toimittajasta.

Potilassimulaattoreiden lisäksi olemme selvitelleet, millaisia laitteita ja välineitä tarvitsemme. Olemme kartoittaneet erilaisten torsojen tarvetta taitopajatyöskentelyä varten ja laatineet luetteloa välineistöstä. Samanaikaisesti Savoniassa on meneillään kampussuunnittelu, johon olemme osallistuneet erityisesti simulaatiotilojen ja taitopajojen osalta.

Perinteisesti simulaatioita on käytetty akuutin hoitotyön ja ensihoidon opetuksessa, mutta tulevaisuudessa pyrkimyksemme on kehittää simulaatio-opetusta myös muilla alueilla. Simula-hankkeen toimijat tekevät aktiivista yhteistyötä toisen hankkeemme, Simupedan, kanssa. Koulutuksen avulla on tarkoitus lisätä opetushenkilöstön simulaatiopedagogista osaamista ja pikku hiljaa simulaatioiden käyttöönottoa eri koulutusohjelmissa. On pohdittu sitä, miten eri koulutusohjelmissa simulaatioiden käyttöönottoa kehitetään. Koulutusohjelmien edustajat kartoittivat simulaatioiden käyttömahdollisuuksia   bionanalytiikassa, toimintaterapiassa, radiografiassa ja sädehoidossa, kätilötyössä ja fysioterapiassa. Lisäksi tavoitteemme on kehittyä moniammatillisten simulaatioiden käyttöönotossa

Simula-hanke on liitetty myös eri koulutusohjelmien opiskelijoiden hankeopintoihin. Opiskelijat ovat tuottaneet pienimuotoisia videoklippejä esim. sairauskohtauksista, synnytykseen ja kirurgiseen hoitoon liittyvistä tilanteista. Videoklippejä käytetään simulaatiotilanteiden alussa orientoimaan opiskelijoita simulaation aiheeseen. Videoklippien suunnittelu oli antoisaa puuhaa; opiskelijat osallistuivat aktiivisesti suunnitteluun ja toteutukseen ja moniammatillista työskentelyä harjoittelimme tässäkin yhteydessä niin, että it-tradenomiopiskelijat opastivat videokuvauksen perusteita ja editointia. Opiskelijat saivat aikaan oikein mukavia tuotoksia, joita voimme  käyttää opetuksessa.

Hankkeessa tehdään tällä hetkellä useita opinnäytetöitä. Opiskelijat työstävät opinnäytetöissään   simulaatioskenaarioita ja  ambulanssisimulaattorin vaatimusmäärittelyä. Kampussuunnittelun yhteydessä on alustavat suunnitelmat olemassa siitä, että tulevaan simulaatiokeskukseen kehitellään sellainen simulaatioympäristö, jossa voidaan harjoitella ensihoidon simulaatiotilanteita ambulanssissa.

Simulaatiopedagogiikan käyttöönottoa olemme harjoitelleet, vaikka varsinaisia simulaatiotiloja ja simulaattoreita ei meillä vielä olekaan. Olemme kehitelleet simulaatioskenaarioita esimerkiksi perioperatiivisen ja päivystyspotilaan hoitotilanteisiin ja kokemus niistä on ollut erittäin myönteinen sekä opettajien ja opiskelijoiden kannalta. Onhan meillä ensihoidon ja hoitoelvytyksen opetuksessa jo simulaatio-opetusta käytetty ennenkin, mutta nyt näilläkin alueilla entistä määrätietoisemmin  ja erityisesti   palautekeskustelua kehittäen.

Viime aikoina pientä huolta on aiheuttanut Savonian kampussuunnittelun vaiheet.  Tämän hetkisen tiedon mukaan kampuksen rakentaminen viivästyy, joten emme tiedä tarkalleen milloin simulaatiokeskus on käytössämme. Olemme silti vakuuttuneita, että voimme  harjoitella simulaatiopedagogiikkaa jo tässä vaiheessa  tiloja odotellessa  ja joskus tilat valmistuvat varmasti.

SESAM kokoukseen osallistuminen

SESAM (Society in Europe for Simulation Applied to Medicine) vuoden 2012 kokous oli Stavangerissa Norjan jyhkeissä vuonomaisemissa. Verkoston päätarkoitus rohkaista ja tukea simulaation käyttöä terveydenhuollossa oli meille SIMULAn edustajille todella tarpeen. Meillä oli mahdollisuus tavata, kuulla ja kokea Euroopan simulaatio-opetuksen osaajia; pedagogisia vaikuttajia, uranuurtajia, laitetoimittajia ja tilasuunnittelijoita.
Tämän vuotisen SESAM kokouksen teema oli Patient safety, Developing simulation and Education. Potilasturvallisuus on koko maailmassa nostettu erääksi tärkeimmistä terveydenhuollon painopistealueista. Simulaatiot mahdollistavat turvallisuuteen liittyvän terveysalan henkilöstön toiminnallisen ja vuorovaikutuksellisen harjoittelun lisäämisen. Turvallisuus on myös Savonia AMKn yksi kehittämiskohde. Savoniassa sisällytetään aikaisempaa enemmän turvallisuutta edistäviä opetussisältöjä ja menetelmiä opetussuunnitelmiin ja työelämälähtöisiin projekteihin. Tämä kehittäminen on tarpeen ja hyödyttää konkreettisesti koko Pohjois-Savon alueen terveydenhuoltoa.

Mieleenpainuvaa oli kuulla asiantuntijoiden keskustelua simulaatioon liittyvästä terminologiasta. Termithän ovat tärkeitä yhteisen ymmärryksen kannalta, sillä yhteisen terminologian käyttäminen selkiyttää simulaatioiden kansainvälistä kehittämistä, vertailua ja kommunikointia. Muutoin liiallinen termeillä viisastelu ei ole simulaatio-oppimisen kannalta keskeisintä.

Stavangerin kokoukseen osallistui lähes 30 maasta reilu 600 osallistujaa. Kokouksen luennot oli rakennettu siten, että jokaisena kokouspäivänä oli runsaasti rinnakkaisluentoja eri teemoista. Rinnakkaisluentoja oli jopa tarpeettomankin paljon, koska useista samanaikaisista hyvistä luennoista saattoi valita vain yhden ja siten jäi paitsi monista hyvistä luennoista. Olisikohan vähempikin määrä vaihtoehtoisia luentoja riittänyt?
Setting up and runnig a simulation center sessiossa kuultiin erinomaisia vinkkejä siitä miten simulaatiokeskuksessa tulisi olla riittävästi tilaa sekä toimintaan että välineiden varastointiin ja säilytykseen. Edelleen simulaatiokeskuksen toiminnan tavoitteiden tulisi olla selkeät ja sen mukaisesti kehittää simulaatio-opetusta. Näin ollen keskittyminen erityisesti joihinkin aihe-alueisiin luo hyvän perustan simulaatiokeskukselle ja antaa aikaa pitkän tähtäimen suunnittelulle ja kehittämiselle. Myös tekniikan vaativuuden ja tarpeiden osalta on tärkeää käydä kriittistä arviointia siitä mihin varat käytetään ja millaista teknistä tai toiminnallista tasoa välineiltä odotetaan. Tosinaan standardoitu potilas on sopivampi kuin mekaaninen simulaattori.

Oli mielenkiintoista kuulla Stavangerin Safer simulaatiokeskuksen (Stavangerin yliopiston, yksityisten rahoittajien ja sairaalan yhteisesti rahoittama) edustajien puheenvuoro simulaatiokeskuksen markkinoinnista ja hyvin maksavien käyttäjien (asiakkaiden) saannista simulaatiotoimintaa tukemaan. Norjassa öljy-yhtiöt ovat valmiita maksamaan suuri summia simulaatiokoulutuksesta, joka vastaa juuri heidän kulloisiakin tarpeita. Esimerkiksi öljynporauslautan henkilöstölle järjestetään räätälöityjä koulutuksia erilaisista akuuteista hätätilanteista ja sairauskohtauksista, joita eristyksissä olevilla lautoilla tapahtuu. Mikähän olisikaan Suomen Savossa sellainen taho joka haluaisi tukea simulaatiokeskustamme ja tarvitsisi hinnalla millä hyvänsä palveluitamme?

Osallistuminen Safer simulaatiokeskuksessa järjestettyyn simulaatioon oli elämyksellinen tapa tutustua yhteen tehokkaaseen simulaatiokeskukseen tila- ja laiteratkaisujen sekä toiminnallisen organisoinnin näkökulmasta. Saferissa esiteltiin brittiläistä toimintamallia ensihoidosta, joka perustuu tekniseen-, simulaattori-, logistiseen ja skenaariokompetenssiin, jotka yhdessä tuottavat (onnistuessaan) turvallista hoitoa. Oppijoiden tulee asteittain ottaa haltuun, em. vaiheiden kautta, opittava asiakokonaisuus ja edetä kokonaisuuden hallintaan. Oli myös valaisevaa kuulla ja nähdä miten simulaatio-opetusta toteutetaan silloin, kun potilaana on oikea ihminen, joka on maskeerattu hyvin ja joka näyttelee erinomaisesti eläytyen omaa rooliaan. Tilanteen ja toimintaympäristön muutoinkin lavastaminen toden mukaisesti lisää uskottavuutta ja auttaa heittäytymään oppimistilanteeseen.

Yhteenvetona SESAM kokoukseen osallistumisesta voidaan todeta, että simulaatio-opetuksen järjestäminen edellyttää monenlaista osaamista tilasuunnittelusta, opetusalueen substanssista ja tekniikasta. Tarvitaan myös kykyä tehdä valintoja ja ratkaisuja organisaation omien tai yhteistyökumppaneiden tarpeiden mukaisesti, sillä kaikkea ei voida yhteen simulaatiokeskukseen tuottaa ja toteuttaa. Tämän lisäksi tarvitaan uskallusta tarttua joihinkin haasteisiin ja rohkeutta kokeilla asioita osittain omalla tavalla ja riittävän kauan, jotta voi arvioida tuloksia.

Kansainvälinen pulma näyttää olevan se, että halutaan perustaa simulaatiokeskuksia ja nostaa opetuksen mainetta toteuttamalla simulaatio-opetusta kiinnittämättä riittävästi huomiota siihen, että edellytykset simulaatio-opetukselle ovat riittävät esim. opettajaresurssien ja opetukseen käytettävän ajan osalta. Johdon tuen puuttuminen simulaatiokoulutuksen kehittämiseen vaikeuttaa simulaatioiden käyttöönottoa ja jopa koko organisaation kehittymistä. Ruotsalainen punaisen ristin sairaalan opettaja kertoi työyhteisössään käytössä olevasta 30, 30 ja 30% työnjakomallista, jossa simulaatio-opetukseen perehtynyt opettaja tekee osan työstään opettajana, osan käytännön työssä ja osan tutkijana. Tämä malli saattaisi toimia myös suomalaisessa ammattikorkeakoulussa osana simulaatio-opetuksen kehittämistä.

Simulaatioiden käyttö edellyttää lisäksi hyvää suunnittelua opetussuunnitelma tasolla. Simulaatioita olisi oltava koko koulutuksen aikana ja niiden vaikeusastetta lisätään koulutuksen loppua kohden. Vaikka simulaatio-opetus tähtää ennen kaikkea ammatin kannalta keskeisten toimintojen ja yhteistyön harjaantumiseen, myös opiskelijoiden osaamisen testaukseen koulutuksen lopussa monet simulaatioita käyttävät oppilaitoksen olivat kokeneet hyväksi.

Kokous oli erinomainen tapa verkostoitua ja kuulla mitä maailmalla simulaatioiden osalta tällä hetkellä ajatellaan ja toivotaan. Saimme kokouksesta kaipaamamme tietoa ja kokemuksellista ymmärrystä simulaatiotilojen suunnittelusta, laitehankinnoista ja skenaarioiden suunnittelusta ja siten tukea simulaatiokeskuksen perustamiseen ja varustamiseen. Nyt olemme jälleen askeleen pidemmällä ja aikaisempaa kykenevämpiä tekemään harkittuja ratkaisuja ja valintoja. SESAM kokouksiin osallistuminen jatkossakin on erittäin tarpeellista.

Arja K ja Marja S-L Simula projektista

SIMULA-hankkeessa kehitetään taitopajatoimintaa

SIMULA-hankkeessa kehitetään taitopajatoimintaa

SIMULA-hankkeen toimesta taitopajatoiminta heräteltiin uudelleen henkiin Savonia-ammattikorkeakoululla. Taitopajoissa opiskelijat voivat oma-aloitteisesti harjoitella ja kerrata simulaatiotunneilla jo kertaalleen harjoiteltuja hoitotyön taitoja oppilaitoksen tiloissa aidolla välineistöllä. Taitopajoja pidettiin kokeilumielessä keväällä ja sen jälkeen kartoitettiin opiskelijoiden mielipiteitä niiden tarpeellisuudesta.

Taitopajaan osallistuminen oli opiskelijoille vapaaehtoisia ja se järjestettiin iltapäivällä kahdessa vierekkäisessä hoitotyön luokassa. Tavoitteena oli, että opiskelijat voivat tulla harjoittelemaan ja kertaamaan opittuja hoitotyön taitoja omalla ajallaan ja saamaan toistojen kautta varmuutta kädentaitoihin. Samalla ryhmätyö- ja kommunikaatiotaidot saivat harjoitusta, kun opiskelijat harjoittelivat pienissä ryhmissä ja miettivät, kuinka mikin toiminto tehtiin. Erilaiset tarvikkeet ja hoitovälineet sekä low-fidelity nuket olivat käytettävissä. Paikalla oli myös Simula-hankkeen sairaanhoitaja, jolta opiskelijat pystyivät tarvittaessa kysymään neuvoa ja ohjausta.

Taitopaja osoittautui hyödylliseksi ja opiskelijoita kiinnostavaksi toiminnaksi. Taitopajatoiminnalla voitiin tukea opiskelijoiden oppimista ja kädentaitojen kehittymistä opiskelun aikana. Opiskelijat saivat varmuutta omiin taitoihinsa ja sitä kautta myös tuleviin harjoitteluihin. Lisäksi toiminta lisäsi opiskelijan omaa vastuuta oppimisestaan.

Osallistujat olivat eri koulutusalojen, pääsääntöisesti vasta aloittaneita opiskelijoita, jotka halusivat tulla kertaamaan taitojaan. Mukana oli myös valmistuvia sairaanhoitajaopiskelijoita, jotka tulivat harjoittelemaan aiemmin opittuja kädentaitoja. Opiskelijat harjoittelivat muun muassa hoitotyön perustaitoja; katetrointia, hengityksen avustamista, verenpaineen mittaamista ja nenä-mahaletkun laittoa. Samoin infuusion valmiiksi laittoa ja lääkkeen lisäystä harjoiteltiin ahkerasti. Opinnoissaan pidemmälle edenneet opiskelijat kertasivat pääasiassa kanylointia sekä injektioiden antamista.

Antoisinta taitopajassa oli avoin ja pohtiva keskustelu opiskelijoiden välillä. Yhdessä mietittiin, miten jokin toiminta olikaan järkevintä tai sujuvinta tehdä tai oliko toiminta aseptista. Ongelmatilanteissa neuvoa kysyttiin sekä toisilta opiskelijoilta että sairaanhoitajalta. Tunnelma oli kaiken puolin avoin ja rento. Välillä harjoiteltiin kädentaitoja hyvinkin keskittyneesti, mutta yleensä tilannetta kevensi hersyvä naurunremakka aktiivisen toiminnan ohella. Opiskelijat kokivat, että taitopajoissa jokainen pääsi harjoittelemaan ja hakemaan vahvistusta kädentaidoilleen hauskassa, rauhallisessa ja turvallisessa ilmapiirissä. Erityisesti taitopaja koettiin hyödylliseksi ennen näyttökoetta ja juuri ennen harjoittelun alkua.

Taitopajoja tullaan jatkamaan myös syksyllä. Toimintaa on tarkoitus kehittää suunnittelemalla teemapäiviä, jolloin keskitytään harjoittelemaan joitain ennalta sovittuja toimintoja. Jatkossa voidaan pitää taitopajoja esimerkiksi infuusion laitosta, injektioiden pistämisestä, laiteosaamisesta ja yksittäisistä hoitotyön taidoista, kuten esimerkiksi virtsateiden katetroinnista. Lisäksi tarkoituksena on suunnitella perioperatiiviseen hoitotyöhön keskittyviä taitopajoja esimerkiksi steriiliksi pukeutumisesta ja maskiventilaation harjoittelusta.

Taitopajojen aikatauluttaminen on melko vaativaa, koska opiskelijoiden lukujärjestykset on usein suunniteltu täyteen ja toimintaan soveltuvat luokat ovat kovassa käytössä. Tilat ovat myös melko rajalliset ja harjoittelemaan mahtuu noin 20 opiskelijaa kerrallaan. Näin ollen taitopajapäiville täytyy suunnitella selkeä ilmoittautumisjärjestelmä, jolloin opiskelijat voivat varata sopivan ajankohdan tarpeidensa mukaisesti Olisi mielenkiintoista kuulla, miten toisissa ammattikorkeakouluissa taitopajoja järjestetään ja millaisia toimintoja niissä harjoitellaan. Olisi myös mukava saada vinkkejä, millaisia toimintamalleja on käytössä ja kuinka nämä haasteet on muualla ratkaistu.

Tommi

Sairaanhoitaja, Savonia-amk